yt Anu

Jotta lähiesimiespilotissa pysyttäisiin suunnitellussa aikataulussa, aloitettiin pilotointi syyskuun 2009 puolen välin paikkeilla pyytämällä pilottiryhmää (Aducaten johtaja, koulutusjohtajat ja Oppimiskeskuksen varajohtaja) ottamaan käyttöön Skype-sovellus jolla voi viestiä reaaliajassa mm. näköpuheluiden avulla. Jos jollakin ei vielä ollut tarvittavia välineitä (Skype-sovellus, kamera, mikrofoni ja kuulokkeet tai vastaava äänen lähettämiseen ja vastaanottoon sopiva väline), pyydettiin ne hankkimaan.

Pikaviestin valittiin ensimmäiseksi pilotointityökaluksi siksi, että keväällä kaikille aducatelaisille lähetetyn kyselyn mukaan se oli selvästi kaikkein toivotuin työkalu. Toisaalta Skype on Messengeriin verrattuna monipuolisempi käytössä.

Pilottiryhmälle annettiin tehtäväksi testata pikaviestintä 14.10.09 saakka ja raportoida siitä pilotin vastuuhenkilölle vapaamuotoisesti 16.10.09 mennessä. Se jälkeen oli tarkoitus päättää jatkotoimista.

Valitettavasti yhtään raporttia ei saapunut, joten kokemuksista on vähän kerrottavaa. Joidenkin hajatietojen mukaan pilottiryhmä on kuitenkin käyttänyt enenevässä määrin sähköisiä viestimiä mm. kokoustaessaan ja muussakin viestinnässä kuten esimerkiksi haastatteluissa. Aikaa ei vain tunnu ryhmältä tässä työntäyteisessä muutostilanteessa liikenevän raportointiin.

Koska pilottihanke ei tällaisenaan etene alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan eikä myöskään aikataulussaan, on pilotin tavoitteiden tarkentaminen ja mm. pilottiryhmän kokoonpanossa tehtävät muutokset välttämättömiä. Pilotissa tulee saada aikaan konkreettisia tuloksia, olletikin kun virtuaalisena tehtävä esimiestyö ja toiminnan sujuvuuus tulee vaikuttamaan mitä suurimmassa määrin lähes meihin kaikkiin Aducatessa työskenteleviin.

Monet muutkin kuin johtajisto ovat ottaneet esim. ACP:n vakituiseen käyttöönsä viestinnässään ja muutamat käyttävät sitä myös opetuksen ja koulutuksen tukena. Sähköisten välineiden käyttö onkin kasvanut sen verran laajamittaiseksi, että välineistä on puutetta ja kiinteästi sijoitettua videoneuvottelulaitteistoa ja tilaa ei välttämättä saa käyttöönsä silloin, kun tarvetta olisi. Tilanne helpottuu jonkin verran, kun saamme käyttöömme liikuteltavan laitteiston.

Miniläppärin käytöstä ja 3G-yhteyksien toimivuudesta saadut myönteiset kokemukset esimerkiksi videoneuvotteluissa ja kokouksissa, puoltavat niiden hankkimista joko ainoaksi tai toiseksi mikroksi pöytäkoneiden tai kannettavien sijaan. Miniläppärit voi tarvittaessa liittää ad-järjestelmään, kun työskentelee työhuoneessa. Ad:n ulkopuolella niitä voi käyttää normaalisti mobiiliyhteyksin tai ilman sitä. Laitteiden kustannukset rajoittamattomin verkkoyhteyksin ovat muutamien kymppien luokkaa kuukaudessa riippuen yhteysnopeudesta ja jonkin verran operaattorista. Itse läppärin saa yleensä omakseen heti, kun sopimus on tehty.

Keväällä suunnitellessamme osapilotin sisältöä tavoite oli selvä: soveltaa sosiaalista mediaa oppimisen tueksi yhdessä ylemmän amk-tutkintomme opiskelijoiden kanssa. Suunnitelmissa oli Wikin, Blogin, Twitterin, SecondLifen ym. käyttö monimuoto-opetuksen tukena. Lisäksi tarkoituksena oli jo käytössä olevien välineiden, esim. Moodle ja Connect Pro, käytön tehostaminen. Tarvitsimme Moodlen kaltaisen formaalin oppimisympäristön rinnalle vapaamuotoisempaa ryhmäyttävää matalan kynnyksen kirjoituspaikkaa. Haasteena oli sopivan välineen löytäminen: erilaisia alustoja ja ohjelmia oli tarjolla määrättömän paljon – mikä niistä olisi se meille oikea? Blogien varaan sen aiomme rakentaa, mutta mihin? Asia hautui kesän yli.

Pilotin käännekohtana oli Ilkka Kukkosen käynti Iisalmessa. Kauniina elokuisena kesäpäivänä ideoimme tuon mobiilimotoristin kanssa tarpeisiimme parhaiten soveltuvaa sovellusta. Ilkan esittelemät käytännön esimerkit, jo toteutetut sovelluskohteet, avasivat lopullisesti silmämme sen suhteen mikä alusta sopisi parhaiten tarkoitusperiimme. Ning tuntui sopivalta alusta lähtien, selkeytensä ja helppokäyttöisyytensä takia. Hyvin toteutetut blogiominaisuudet, mahdollisuus muokata alustaa nopeasti ”oman näköiseksi” ja epämuodollisemmaksi olivat juuri niitä seikkoja jotka vaikuttivat päätökseen.

Alustan luominen oli yllättävän helppoa. Alustan käyttöönotossa päädyimme hyvin käyttäjälähtöiseen ratkaisuun. Massiivisen ohjeistuksen ja käyttäytymissäännöstön sijasta pyrimme antamaan opiskelijoille mahdollisimman vapaat kädet ympäristön mukauttamiseen mieleisekseen. Oli tärkeää että he kokisivat alustan omakseen, paikaksi jossa materiaalia voi tuottaa matalalla kynnyksellä oman mielenkiinnon mukaan ja kypsytellä ajatuksia muiden opiskelijoiden kanssa. Alussa pyrimme tosin ruokkimaan ympäristöä omilla vapaamuotoisilla kirjoituksillamme, jottei saksalaisen koululaitoksen vahvasti oppimiskulttuuriimme juurrutettu peikko pääsee livahtamaan salavihkaisesti hyydyttämään hersyvää ajatustenvaihtoa.

Alusta valjastettiin hyötykäyttöön. Opinnäytetyön ideoinnin ensimmäiset tuotokset ohjeistettiin laittamaan ympäristöön vertaiskommentointia varten. Ideana oli alentaa kirjoittamisen kynnystä, kun opiskelija huomaa että muutkin askaroivat samojen ongelmien kanssa. Ensimmäiset blogit tästä aiheesta on jo kirjoitettu, joten homma on lähtenyt käyntiin. NINGin käyttö laajeni nopeasti muillekin ryhmille ja on nyt käytössä jo noin kymmenellä monimuoto-opiskelu ym. – ryhmällä Moodlen rinnalla.

Elokuun ideariihessä toiseksi tavoitteeksi konkretisoitui Oppimistilanteiden tallentaminen ja jakaminen verkossa. tarkoituksena on tallentaa ainakin kaikki ylemmän amk seminaarit verkkoon luentotallennusjärjestelmällä, sekä kehittää tästä ”rutiininomainen” toiminto.

Jatkossa Ningin käyttöä myös opintojaksojen teemoihin liittyvien havaintojen, huomioiden ja mielenkiintoisten (ulkopuolisten) linkkien areenan tullaan laajentamaan ja kehittämään. Nyt keskitytään Ningiin, mutta muita välineitä ei toki ole sivuutettu.

Hankkeen käyttöön on koostettu blogi http://virtukampus.fi, johon kootaan hankkeen toiminta ja toimenpiteet. Blogiin on integroitu eri sosiaalisen median palveluja tehostamaan sen käytettävyyttä hanketyön ohjauksessa.

Toimijaryhmät voivat joustavasti ottaa käyttöön uusia toiminnallisuuksia tarpeen mukaan. Blogia kehitetään jatkuvasti teknisesti ja sisällöllisesti niin, että se palvelee mahdollisimman hyvin hanketyötä.

Toimintaympäristöjen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää Itä-Suomen yliopiston verkkopalveluja ja -viestintää. Olemme tehneet wikimuotoisen selvityksen niistä teknologioista, joita yliopistossa on käytössä. Samalla on tutkittu laajalla rintamalla uusia nousevia teknologioita, jotka tulisi huomioida viestintäympäristöä kehitettäessä.

Wikiin http://virtukampus.fi/wiki on raportoitu teknologiakuvauksia käytössä olevista ja potentiaalisista teknologioista, laadittu niistä käyttöskenaarioita ja hahmoteltu käytännön teknologista toteutusmallia.

Esimiespilotissa kehitetään Aducaten kokouskäytänteitä sosiaalisen median välineitä hyödyntäen. Toimintaympäristöjen osalta olemme suunnitelleet ja varustaneet esimiespilottia varten virtuaaliset kokoustilat, parantaneet toimipaikkojen teknologista varustusta ja konsultoineet esimiespilotin henkilökuntaa teknologian käytössä. Teimme myös selvityksen virtuaalisen kahvihuoneen toteutuksesta.

Toimintaympäristöjen työhön liittyy myös Aducaten www- ja intratoimintojen kehittäminen http://aducate.fi, http://aducate.net ja http://aducate.info -verkkopalveluiden osalta. Olemme valmistelleet nykyisen Savonlinnan Kampusnet -työskentely-ympäristön http://kampusnet.joensuu.fi siirtämistä osaksi Aducaten johtamis- ja viestintäjärjestelmää. Samoin työn ohjaukseen ja raportointiin ollaan pilotoitu Active Collab -virtuaalitiimien projektinhallinnan ympäristöä.

Aikuiskoulutuspilottia varten kartoitimme erilaisia toimintamahdollisuuksia simuloitujen toimintaympäristöjen ja oppimisympäristöjen kehittämisnäkökulmasta. Toimintaympäristö loi aikuiskoulutuspilotille yhteydet Teamingstream Oy:n ja NoviCraft Oy:n kanssa. Tähän työhön liittyy myös mm. Oppiminen eri maailmoissa http://toisessamaailmassa.fi -seminaarin yhteydessä tehty teknologinen kehittäminen.

Simuloitujen oppimisympäristöjen mahdollisuuksia tutkitaan myös kielenopetuspilotin osalta.

Virtukampus-toimintaympäristössä evaluoitiin luentotallennusjärjestelmiä osana mm. ylemmän AMK -tutkinnon opetusmenetelmien monipuolistamispilottia. Konsultoimme myös sosiaalisen median sovellusmahdollisuuksista opetuksen tukena useilla eri paikkakunnilla.

Savonlinnan tutkijapiloteille Virtukampus-toimintaympäristö järjesti toimintatilat, teknisen infrastruktuurin ja konsultoi pilottia hankintapäätöksissä. Opiskelijoita perehdytettiin toimimaan virtuaalisissa oppimisympäristöissä osana valmennustoimintaa. Virtuaalisia ohjaus- ja mentorointikäytänteitä kehitetään edelleen ja pilottia konsultoidaan esimerkiksi webkonferenssijärjestelmien käytössä yhdessä perinteisten verkkopalveluteknologioiden kanssa.

Lisäksi konsultoimme ohjauksen pilottia web-ratkaisuissa.