Arkisto: 'Toimintaympäristö'
Virtukampus-hanke kiittää
24.05.2011
Virtukampus-hanke päättyy vuoden 2011 kesäkuun viimeisenä päivänä. Olemme kahden ja puolen vuoden aikana muun muassa kokeneet, oivaltaneet, kartoittaneet, arvioineet, keskustelleet, löytäneet, viisastuneet, saavuttaneet ja erityisesti keränneet helmiä. Kiitos kaikille Teille, jotka olette kulkeneet kanssamme näitä hienoja polkuja ja siten tuoneet meille lisää helmiä. Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauha on osoitteessa http://wiki.uef.fi/display/sosmedia.
Tähän artikkeliin kertyvät kesäkuun loppuun mennessä kaikkien hankkeen pilottien ja osakokonaisuuksien tervehdykset. Toivotamme aurinkoista kesää ja helmeileviä hetkiä myös sosiaalisen median parissa! Pidetään yhteyttä!
Lue lisää...
Virtukampus-hanke avoimien sisältöjen torilla ITK:ssa 7.-8.4.2011
30.03.2011
Virtukampus-hanke esittelee ITK2011-konferenssin Avoimien sisältöjen torilla sosiaalisen median hyviä käytäntöjä. Olemme koonneet näitä helmiä wikiin osoitteessa http://wiki.uef.fi/display/sosmedia. Avoimien sisältöjen tori on esitelty konferenssin nettisivuilla osoitteessa http://itk.fi/ohjelma/tori/selaa, ja voit kommentoida Virtukampus-toria osoitteessa http://itk.fi/ohjelma/tori/7. Tutustu torimme tarjontaan ja tule keskustelemaan kanssamme sosiaalisen median hyvistä käytännöistä!
To 7.4.2011 klo 9.30 – 18.00
| Ajankohta | Pilotti / Osakokonaisuus | Esittelijä | Aihe |
| 9.30 – 10.00 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Taina Rytkönen-Suontausta | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 10.00 – 10.30 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Taina Rytkönen-Suontausta | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 10.30 – 11.00 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Taina Rytkönen-Suontausta | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 11.00 – 11.30 | Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelumenetelmien monipuolistaminen -pilotti (Savonia-AMK) | Kati Partanen, Hannu Viitala | Opinnäytetyö verkostoitumalla Ningissa; Kalamaljasta Kuhamalja |
| 11.30 – 12.00 | Lähiesimiehenä virtuaalitiimissä -pilotti, Toimintaympäristön kehittäminen -osakokonaisuus | Pekka Ranta | Hyviä käytäntöjä toimintaympäristön kehittämiseen ja lähiesimiehen työskentelyyn verkossa |
| 12.00 – 12.30 | Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelumenetelmien monipuolistaminen -pilotti (Savonia-AMK) | Paavo Maskulainen | Tulevaisuusblogi |
| 12.30 – 13.00 | Virtuaaliset tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut -pilotti | Tiina Pyrstöjärvi | Sulautuvan ohjauksen malli ja muita hyviä käytäntöjä aikuisopiskelijan ohjaukseen |
| 13.00 – 13.30 | Virtuaaliset tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut -pilotti | Tiina Pyrstöjärvi | Sulautuvan ohjauksen malli ja muita hyviä käytäntöjä aikuisopiskelijan ohjaukseen |
| 13.30 – 14.00 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Sari Tervonen | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 14.00 – 14.30 | Uudet koulutuspalvelut aikuisopiskelijalle -pilotti | Björn ‘Nalle’ Ericsson | Kielten opiskelua uusimpia oppimisympäristöjä hyödyntäen |
| 14.30 – 15.00 | Virtuaaliset tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut -pilotti | Tiina Pyrstöjärvi | Sulautuvan ohjauksen malli ja muita hyviä käytäntöjä aikuisopiskelijan ohjaukseen |
| 15.00 – 15.30 | Virtuaaliset tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut -pilotti | Tiina Pyrstöjärvi | Sulautuvan ohjauksen malli ja muita hyviä käytäntöjä aikuisopiskelijan ohjaukseen |
| 15.30 – 16.00 | Lähiesimiehenä virtuaalitiimissä -pilotti, Toimintaympäristön kehittäminen -osakokonaisuus | Pekka Ranta | Hyviä käytäntöjä toimintaympäristön kehittämiseen ja lähiesimiehen työskentelyyn verkossa |
| 16.00 – 16.30 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Sari H. Pitkänen, Taina Rytkönen-Suontausta, Sari Tervonen | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 16.30 – 17.00 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Sari H. Pitkänen, Taina Rytkönen-Suontausta, Sari Tervonen | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 17.00 – 17.30 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Sari H. Pitkänen, Taina Rytkönen-Suontausta, Sari Tervonen | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 17.30 – 18.00 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Sari H. Pitkänen, Taina Rytkönen-Suontausta, Sari Tervonen | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
Pe 8.4.2011 klo 9.30 – 14.00
| Ajankohta | Pilotti / Osakokonaisuus | Esittelijä | Aihe |
| 9.30 – 10.00 | Uudet koulutuspalvelut aikuisopiskelijalle | Julia Laittila | Kielten opiskelua uusimpia oppimisympäristöjä hyödyntäen |
| 10.00 – 10.30 | Uudet koulutuspalvelut aikuisopiskelijalle | Björn ‘Nalle’ Ericsson | Kielten opiskelua uusimpia oppimisympäristöjä hyödyntäen |
| 10.30 – 11.00 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Sari H. Pitkänen, Taina Rytkönen-Suontausta, Sari Tervonen | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 11.00 – 11.30 | Lähiesimiehenä virtuaalitiimissä -pilotti, Toimintaympäristön kehittäminen -osakokonaisuus | Pekka Ranta | Hyviä käytäntöjä toimintaympäristön kehittämiseen ja lähiesimiehen työskentelyyn verkossa |
| 11.30 – 12.00 | Virtuaaliset tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut -pilotti | Tiina Pyrstöjärvi | Sulautuvan ohjauksen malli ja muita hyviä käytäntöjä aikuisopiskelijan ohjaukseen |
| 12.00 – 12.30 | Virtuaaliset tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut -pilotti | Tiina Pyrstöjärvi | Sulautuvan ohjauksen malli ja muita hyviä käytäntöjä aikuisopiskelijan ohjaukseen |
| 12.30 – 13.00 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Sari H. Pitkänen, Taina Rytkönen-Suontausta, Sari Tervonen | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 13.00 – 13.30 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Sari H. Pitkänen, Taina Rytkönen-Suontausta, Sari Tervonen | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
| 13.30 – 14.00 | Osaamisen kehittäminen -osakokonaisuus | Sari H. Pitkänen, Taina Rytkönen-Suontausta, Sari Tervonen | Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauhan esittelyä, keskustelua |
Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauha on osoitteessa http://wiki.uef.fi/display/sosmedia.
Lue lisää...
Twitter tehostamaan tapahtumatiedotusta
01.03.2011
Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä Internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit, englanniksi tweet, voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa viestipäivityksiä Twitter-websivuston kautta joko tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Palvelun käyttö Internetissä on maksutonta.
Twitteriä voidaan kuvata maailmanlaajuisena tekstiviestijärjestelmänä jossa viestit ovat käyttäjien tavoitettavissa missä päin maailmaa tahansa. Twitterissä käyttäjät voivat toimia viestien seuraajina ja seurattavina. Asiakasohjelmalla voidaan seurata ketä tahansa toista Twitter käyttäjää reaaliaikaisesti ja tällöin hän näkee sinut seuraajana. Käyttäjä saa silloin hänen päivityksensä omaan Twitter tiliinsä. Samoin jos joku seuraa sinun viestejäsi, hän näkee myös viestisi vastavuoroisesti.
Twitterin etu on, että voit “twiitata” melkein missä tahansa ja millä mobiililaitteella tahansa. Lähes jokaiseen moderniin puhelinmalliin on olemassa jonkin sortin Twitter ohjelma Koska viestit ovat lyhyitä enintään 140 merkkiä olevia pätkiä on niiden kirjoitus yhtä vaivatonta kuin tekstiviestin.
Tapahtuman tiedottaminen voidaan kätevästi hoitaa Twitterin avulla perustamalla sille oma kanava #-hastagin avulla (esimerkiksi merkitsemällä tapahtuma merkinnällä #UEF). Tällöin tapahtuman reaaliaikainen tiedottaminen on mahdollista heti kun esimerkiksi muutoksia seminaarin ohjelmassa tulee, tai ohjataan ihmisiä eri tapahtumapaikkoihin. Myös osallistujat voivat osallistua viestintään tasa-arvoisesti. Twitter sopii myös erinomaisesti tapahtumien ennakko- ja jälkimarkkinointiin.
Lue lisää...
Etäteknologioiden hyödyntäminen koulutussuunnittelussa
01.03.2011
Pilotin tavoitteena on koota työskentely-ympäristö tehostamaan koulutussuunnittelua Koulututus- ja kehittämispalvelu Aducatessa. Aducaten koulutustoiminta kytkeytyy Avoimen yliopiston, yliopiston täydennyskoulutuksen ja hanke- sekä palvelutoimintana tehtävään aikuiskoulutukseen.
Koulutussuunnittelun tehostamiseksi pilotin kohderyhmäksi on valittu täydennyskoulutuksen toteuttaminen ammatillisen 2. asteen toimijoille yhteistyössä rinnakkaishankkeiden kanssa. Yhteisellä alustalla koulutussuunnitteluun saadaan tehokkaasti mukaan sekä asiakkaan, koulutuksen järjestäjän ja asiantuntijatahojen edustajat. Alustoja pilotoidaan samanaikaisesti myös eräissä muissa koulutuksen suunnitteluprosesseissa ja pilotoinnin tuloksia tullaan hyödyntämään tekemällä siitä pysyvä toimintaprosessi koulutussuunnittelun yhdeksi työmenetelmäksi.
Pilotissa konseptoitiin toimintatapa, jossa etäneuvotteluteknologioita ja sosiaalisen median verkkopalveluita hyödyntäen luodaan koulutussuunnitteluprosesseja tukevia viestintäkanavia ja suunnittelualustoja koulutusten kehittämiseksi. Koulutussuunnitteluprosessiin liityy monia arviointiin, kehittämistyöhön, painopistealuevalintoihin ja koulutussuunnitteluun liittyviä asiakokonaisuuksia, joita käsitellään erisuuruisissa työryhmissä. Tehokkaan työskentelyn esteenä ovat usein maantieteelliset etäisyydet ja tämän aiheuttamat aikatauluongelmat sekä yhteisen dokumentoinnin ja sisällöntuotannon ongelmat.
Koulutussuunnittelun ongelmakohtia on lähdetty ratkaisemaan virtuaalisten tapaamisympäristöjen ja toimintaympäristöjen evaluoinnilla, joka on tehty toimintaympäristöpilotissa. Näiden pohjalta on tehty toimintaympäristövalinnat etäneuvotteluiden ja työskentely-ympäristöjen valitsemiseksi, sekä niitä prosesseja, jolla koulutussuunnitteluprosessit niissä toteutetaan.
Etäneuvottelut on toteutettu Adobe Connect -virtuaalisissa kokoushuoneissa, joihin on tarpeiden mukaan varustettu kokoustamista ja suunnittelupalavereita tukeva toimintaympäristö. Hankkeessa luotiin käytäntö, jossa jokainen koulutussuunnitteluprosessi saa oman ACP -neuvotteluhuoneen, joka on toimijoiden käytettävissä kokoustamiseen ja tiedonvaihtoon. Koska Aducatella on oma ACP -järjestelmä ilman toimirajoituksia, tämä onnistuu helposti.
Toiminta-alustana on käytetty ensin Ning-, sitten Grou.ps -yhteisöalustoja. Ning -yhteisöalusta muuttui maksulliseksi 20.8.2010 jolloin toiminnan pitkäkestoisuuden turvaamiseksi toiminta siirrettiin ilmaiseen Grou.ps -palveluun. Tällä saadaan etuna mm. se, että yhteistyöalustat voidaan koulutusten välissä jättää ”lepäämään” ja ottaa tarvittaessa uudelleen käyttöön. Grou.ps monipuolisine työkaluineen ja monipuolisesti muokattavana toimintaympäristönä vastaa myös hyvin erityyppisten koulutussuunnittelujen tarpeisiin.
Toimintakonsepti soveltuu käytettäväksi mm. koulutushankkeissa, joissa on tarpeen kerätä laaja joukko sidosryhmien asiantuntijoita toimimaan yhteisessä toimintaympäristössä laajalla maantieteellisellä alueella. Toiminta ja yhteydenpito on säännöllistä, kun sitä voidaan tehdä pääsääntöisesti virtuaalisesti. Teknologia ei ole ollut este ja kouluttautuminen uusiin välineisiin on voitu tehdä käynnistämispalavereissa ja tukimateriaalia on saatavilla kattavasti.
Toimintatavalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia tarpeettoman matkustamisen vähentämiseksi. Se on myös parantanut työn tehokkuutta ja mielekkyyttä, kun matkustamiseen kulutettua aikaa voidaan vähentää. Säästöt kattavat nopeasti toimintaympäristön kulut. Myös asiantuntijaorganisaation resurssit on saatu paremmin hyödynnettyä, kun tapaamisiin voidaan osallistua virtuaalisesti ja täydentää materiaalia yhteiselle toiminta-alustalle tarvittaessa, jossa tieto leviää ja on saatavissa tehokkaasti.
Lue lisää...
Aducate uudistaa intranet -järjestelmänsä
01.03.2011
Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate on Itä-Suomen yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on tarjota aikuisväestölle elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Aducate järjestää Itä-Suomen yliopiston osaamisalojen mukaista ammatillista täydennyskoulutusta, avoimen yliopiston toimintaa sekä tuottaa yliopistollisia koulutus- ja kehittämispalveluita.
Aducatessa työskentelee lähes 150 koulutus- ja kehittämisalan ammattilaista kolmella kampuksella Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Aducate on opiskelijamäärältään (14 000) eräs suurimmista yliopistollista aikuiskoulutusta järjestävistä yksiköistä Suomessa.
Aducaten sisäisen toimintaympäristön ja sisäisen viestinnän työkaluksi valittiin Itä-Suomen yliopiston tukema Microsoft Sharepoint Server 2010 -järjestelmä, joka sopii erinomaisesti seuraavaksi kehitysasteeksi Aducatessa käytössä olleeseen Aducate.net (ent. Savonlinnan Kampusnet) -järjestelmälle.
Aducate.net on ollut Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämä ja Aducaten itsensä ylläpitämä järjestelmä, joka integroituu Windows XP ja Office 2003 -arkkitehtuuriin sekä koostuu keskeisiltä toiminnoiltaan yleisimmistä sosiaalisen median työkaluista (mm. Wiki, Blogi, RSS, yhteisöllinen kalenteri ja henkilökohtainen tietomaisema).
Virtukampus -hankkeessa on ollut tavoitteena kehittää koko yliopiston laajuinen ja tukipalvelut käsittävä palvelukokonaisuus, joka toisaalta hyödyntää teknologisia, osaamisperustaisia ja toimintaprosesseja tukevia käytänteitä, joita aducate.net -järjestelmässä on kehitetty. Virtukampus -hankkeessa tätä tavoitetta pilotoidaan Lähiesimiehenä virtuaalitiimissä – läsnäolotyökalut lähiesimiestyön tukena -pilotissa sekä Virtukampus -toimintaympäristö -pilotissa.
Microsoft Sharepointin kehittämisessä hyödynnettiin olemassa olevaa osaamista ja henkilöstökyselyiden pohjalta kehitettiin uudentyyppinen ja tarpeisiin räätälöity toimintaympäristö, jossa sisäistä viestintää voidaan jatkossakin kehittää, ja jonka hyviä käytänteitä voidaan levittää koko yliopiston hyödyksi.
Lue lisää...
Yhteisöalustojen vertailu toteutettu Toimintaympäristö -pilotissa
01.02.2011
Virtukampus -toimintaympäristön työryhmä evaluoi, asensi sekä koekäytti valittuja sovelluksia ja havaintoihinsa perustuen suosittelee pilottien työskentely-ympäristön teknisen toteutuksen pohjaksi Elgg -sovellusta, joka on käyttöönotettavissa lisenssivapaasti. Yhteisösovelluksen asennus, konfigurointi, kustomointi sekä lokalisointi Suomen kielelle edellyttää kuitenkin riittävää hankeorganisaation resursointia. Virtukampus -hankesuunnitelma suosittaa hyödyntämään tuotannossa mahdollisimman laajasti avoimen lähdekoodin tuotteita.
Kaupallisten vaihtoehtojen osalta kustannusnäkökulmasta hankkeessa ei ole varauduttu lisenssikustannuksiin tai ulkoisen verkkopalvelun ylläpidosta koituviin kuluihin. Elgg:in keskeisiä etuja ovat mm. sen integroitavuus toisiin järjestelmiin sekä mahdollisuus kehittää uusia toimintoja tarvittaessa itse. Elgg:in vakioasennus sisältää kaikki määritysvaiheessa kerätyt vaatimukset.
Elgg:in kehittäjäyhteisö on aktiivinen ja akateemisista referensseistä ehkä mainittavinta pilotointia ja käyttöönottoa mittavammassa skaalassa on toteutettu mm. Brightonin sekä Kingstonin yliopistoissa Iso-Britanniassa. Lisäksi laaja pedagoginen verkostoitumispalvelu EduSpaces on toteutettu Elgg:llä.
Lyhyt kooste vertailun tuloksista:
Ning / Grou.ps
Erittäin helppo käyttää ja asentaa, mutta sovellettavuus kärsii ja käyttäjä on ylläpidon toimien armoilla. Grou.ps nojaa käyttäjäyhteisön tukeen kehittämisessä ja tarjoaa myös käyttäjätuen yhteisöllisesti.
Elgg
Avoimen lähdekoodin ilmainen ympäristö.
Jive SBS
Kaunis, ammattimaisesti toteutettu ympäristö, joka ei kuitenkaan tarjoa mitään mullistavaa
CommunityServer
Kuten Jive SBS, mutta tarjoaa erittäin tehokkaan analysointityökalun.
Lue lisää...
Etäneuvotteluilla tehoja organisaation sisäiseen työskentelyyn
01.02.2011
Etäoneuvottelu soveltuu organisaatioille, jotka tarvitsevat tasokasta ja tarkkaa ratkaisua toimipaikkojen ja tiimien väliseen yhteistyöhön, organisaation koosta riippumatta. Etäneuvottelu säästää organisaatiolle aikaa ja rahaa, vähentää haitallisia päästöjä ja auttaa kohentamaan henkilöstön hyvinvointia tarpeettoman matkustamisen vähentyessä.
Telepresence ja videoneuvottelu
Neuvottelukäytöön kuuluvat varta vasten neuvottelukäyttöön suunnnitellut tilat, laadukkaat, suuret näyttölaitteet, videoneuvottelulaitteet ja riittävät tietoliikenneyhteydet. Ihannetapauksessa neuvottelun osanottajat näkevät toisensa luonnollisessa koossa rinnakkaisilla näytöillä, ja neuvottelussa esitettävä materiaali on nähtävissä kaikille osanottajille hyvälaatuisena.
Myös omalta tietokoneelta
Kynnys osallistua Adobe Connect 8-neuvotteluun on puolestaan matala, sillä osallistuminen edellyttää vähimmillään nettiselainta ja kaiuttimia – kokoukseen voidaan osallistua kirjoittamalla chattiin. Kokousta varten ei tarvitse siirtyä erillisiin neuvottelutiloihin, vaan kokoukseen osallistutaan omalta työasemalta. Myös kokoushuone voidaan rakentaa ACP -käyttöön sopivaksi kaiunpoistavia mikrofoneja käyttäen. Tällöin myös ACP -kokoushuoneen suunnitteluun (layout) tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Acrobat Connect Professional on selaimella käytettävä viestintäjärjestelmä kokouksiin ja luentoihin. Itä-Suomen yliopistossa järjestelmää ylläpitää Oppimiskeskus. Järjestelmän käyttö on yliopiston henkilökunnalle maksutonta (samoin yhteistyötahoille, jotka neuvotteluihin tai koulutuksiin osallistuvat). Neuvotteluhuoneita luodaan laitos- ja hankekohtaisesti.
Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatella on oma aikuiskoulutus- ja kehittämistoimintaan soveltuva laajennettu acp-järjestelmä.
Lue lisää...
Projektinhallinta virtuaalitiimeissä
01.01.2011
eCompetence Center Finland projektiryhmä päätti 15.4.2009 Savonlinnan kampuksella pidetyssä palaverissa evaluoida potentiaalisia vaihtoehtoja ja laatia suorittamansa vertailun pohjalta esityksen eCCF:n projektinhallinnan kehittämisestä osana Virtukampus -projektia. Projektiryhmän näkemyksen mukaan yhteisömuotoista ympäristöä tarvitaan sisäisen viestinnän tueksi ja sähköistämään jo muodostuneita työkäytänteitä ja prosesseja. Näin lisätään työn tekemisen joustavuutta ja informaation saavutettavuutta koko hankeorganisaation toiminnassa.
Projektinhallintajärjestelmän tavoitteena on saattaa käyttäjän tarvitsema tieto hänen käyttöönsä verkkoteknologisin työvälinein ajasta ja paikasta riippumatta, antaa työkaluja tiimien jäsenten väliseen kommunikointiin ja tehtävien suorittamiseen sekä tarjota työkaluja julkaisemiselle siten, että niistä syntyy kumuloituva tietovaranto. Näitä tavoitteita lähestytään määrittelemällä verkkopalvelu, jonka sisältämä tieto on avointa ja vapaasti siirrettävissä eri viestintävälineiden kesken. Rajapintojen, kuten XML tai RSS, avulla järjestelmässä tuotettua tietoa voidaan siirtää sen sisällä ja sen ulkopuolelle tarpeen mukaan.
Projektiryhmä vertaili laatimaansa vaatimusmäärittelyyn pohjautuen kustannustehokkaita projektinhallinnan ratkaisuja ja päätyi yksimielisesti pilotoimaan ActiveCollab (http://www.activecollab.com) –ohjelmistoa. ActiveCollab on projektinhallintajärjestelmä työn suunnittelun, etenemisen ja raportoinnin tekemiseksi tehokkaalla ja ajantasaisella tasolla. Se tarjoaa myös välineet organisaation ja sen tiimien väliseen kommunikointiin sekä osaamisen ja tiedon siirtoon toimijoiden välillä. Toimijoita voivat olla organisaation omat jäsenet, mutta työnkulkuun voidaan liittää myös asiakkaiden prosessit halutulla tavalla.
ActiveCollab tarjoaa töiden ja työprosessien tallentamiseen ja dokumentointiin tehokkaat välineet. Työtehtävän prosessit tallentuvat työntekijän ja työnjohdon kirjaamiin raportteihin. Wikityyppisesti muokattaviin dokumentteihin (pages) voidaan lisäksi liittää tiedostoja, jolloin työsuorituksen etenemistä on helppo seurata. Tiedostot voivat olla mitä tahansa tiedostoja excel –taulukoista vaikkapa videotiedostoihin tai verkkolinkkeihin. Samalla se mahdollistaa dokumentoinnin versiohallinnan ja palaamisen tarvittaessa aikaisempaan versioon.
Verkkoperustaisena järjestelmänä dokumentaatio on saatavilla tietoturvallisesti globaalisti, mutta sen saatavuutta ja muokkausoikeuksia voidaan rajata tarpeen mukaan tiimin kesken. Vapaasti määritellyt avainsanat tai tagit (tags), auttavat tiedon järjestelemisessä ja parantamaan hakukoneiden tehokkuutta, koska sisältö on luokiteltu käyttäen tuttua, saavutettavaa ja jaettua sanastoa.
Neljä kuukautta projektinhallintatyökalun käyttöönoton jälkeen, virtuaalitiimien jäseniltä pyydettiin palautetta AC:n käytöstä. Kaikki vastaajat (5) pitivät järjestelmän AC:n suurimpana hyötynä sitä, että sen kautta voi priorisoida työtehtävät. AC auttaa jäsentämään ja visualisoimaan omia työtehtäviä ja samalla hahmottamaan paremmin, miten muut vertaistoimijat etenevät rinnakkaisissa työtehtävissä. Se auttaa myös oman ajankäytön hallinnassa ja visualisoi työt, deadlinet sekä toisaalta sen avulla voi myös itse arvottaa omia kiireitään (priority-toiminto). Järjestelmä ei ole vielä täysin kattava, ja sen reagointia nopeisiin lisäyksiin tulisi parantaa ottamalla käyttöön esimerkiksi sähköpostitoiminnallisuus, jolloin heti uuden työtehtävän saatuaan voisi lisätä sen suoraan järjestelmään.
Järjestelmää pidettiin hyvänä työkaluna etäjohtamiseen. Vastaajien mukaan sen avulla voidaan kätevästi ja demokraattisesti delegoida eritasoisia (milestone, task) tehtäviä myös niille, jotka tekevät työtä etänä. Samalla työn sujumista on helppo seurata, kun tehtävät kuitataan tehdyiksi tai kun yhteiskirjoittaminen etenee wiki-tyyppisillä sivuilla (pages). Kun kaikista päivityksistä saa tiedon myös sähköpostiin, keskustelua ja töiden sujumista voi seurata jatkuvasti ilman, että järjestelmää tarvitsee avata tai huomioida.
”AC on tähänastisista työkaluista paras projektinhallintaan.” (Kommentti palautekyselyssä)
eCompetence Center Finlandin kokemus teknologisista projektinhallinnantyökaluista osoittaa, että tällaiset työkalut voisivat auttaa myös kolmen kampuksen yhteistä etätyöskentelyä virtuaalisissa tiimeissä. Luottamus voidaan synnyttää tasapuolisen ja demokraattisen tiedonjaon, avoimuuden kulttuurin ja teknisen visualisoinnin kautta. Tehokas etätyöskentelyyn ja suunniteltujen työvälineiden käyttö virtuaalitiimeissä vaatii harjaantumista. Työvälineiden käyttöönotto on kuitenkin helppoa, ja jäsenet oppivat nopeasti toinen toisiltaan työskentelymuotoja.
Lue lisää...
Etäluennoilla ja tallenteilla tehoa opetukseen
01.12.2010
Verkko-opetusta on perinteisesti toteutettu videoluentoina, jossa välitetään luennoitsijan kuva ja ääni välitetään samanaikaisessti (broadcast)- tai eriaikaisesti (on-demand) laajalle kuulijakunnalle. Video-opetus on tyypillisesti yksisuuntaista ja osallistujien osallistuvuus on hyvin rajoitettua. Luentotallennusjärjestelmät ovat puolestaan erityissovelluksia, joiden päämääränä on tukea etäoppimista ja jotka parhaimmillaan tukevat luentojen automaattista tallentamista ja välittämistä osallistujille. Luentotallennusjärjestelmien erityispiirteenä on mahdollisuus välittää kuvan ja äänen lisäksi luentomateriaalia, joka liitetään tallenteeseen joko tietokoneen näytöltä, dokumenttikamerasta tai älytaululta, ja tallenne voidaan automaattisesti siirtää oppimisympäristöön. Järjestelmät ovat automatisoituja, ne voidaan ajastaa etukäteen ja teknologia voidaan sulauttaa luentotilaan, jolloin se ei parhaimmillaan edellytä opettajalta mitään erityistaitoja.
Luentotallenteet tuovat uusia näkökulmia opetukseen ja e-oppimiseen. Luentotallenteet mahdolistavat opetuksen olevan:
- Samanaikaista (broadcast) tai eriaikaista (on demand)
- Luokkahuoneopetusta tai online-opetusta
- Rakenteeltaan ennaltamäärättyä luento-opetusta tai tarveperustaista ongelmakeskeistä opetusta
Echo360 luentotallennusjärjestelmä
Echo360 on oppilaitosten luentonauhoitusjärjestelmien kehittämiseen erikoistunut yritys. Echo360 -järjestelmiä on käytössä kaikkialla maailmassa, nyt myös Suomessa. Ohjelmistolla on suomalainen edustaja, IlonaIT Oy, joka tarjoaa ylläpito- ja käyttäjätukea suomenkielisenä.
Echo360 järjestelmän perusajatuksena on automaattinen luentojen ajastus, nauhoitus, prosessointi ja jakelu. Echo360 voidaan integroida olemassa oleviin verkko-oppimisalustoihin, kuten Moodleen ja Blackboard:iin. Echo360 tuottaa standardeja tiedostoformaatteja (Flash, MP3 ja M4V) ja niiden jakelu tapahtuu eri tavoin, oppimisalustan kautta, RSS-syötteenä tai sähköpostilistana. Echo360 sisältää myös monipuoliset raportointityökalut.
Suomessa Echo360 käyttäjiä ovat Diakonia amk, Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus, Kymenlaakson amk, Pirkanmaan amk sekä PHKK/Salpaus-yksikkö.
Kehitystyö Savonlinnassa
Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksessa (SKK) on kehitetty räätälöityjä verkkovideon välitys- ja tallennusjärjestelmiä vuodesta 2003. Kehittämisen tavoitteena on ollut suunnitella pitkälle automatisoituja Tilavirta-luokkatilaratkaisuja, jotka ovat opettajalle toiminnallisesti läpinäkyviä. Kehitystyön myötä eri puolille Suomea on syntynyt viisi laajaa installaatiota, joista laajin on valtakunnallisen Isoverstas-yhteisön lähes 100 luokkatilaan toteutettu tallennusratkaisu.
Tilavirta-verkkovideojärjestelmien tavoitteena on kehittää asiakasorganisaation opetusta ja tallentaa opetustilanteita myös tutkimuksen käyttöön. Erityisesti opetusharjoittelun observointiin ja opetusmenetelmien arviointiin suunnitellut tilaratkaisut ovat olleet tehokkaassa käytössä Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksessa. Kampuksen luokkatiloista on mahdollisuus välittää video-opetusta verkon välityksellä sekä reaali- että Second Lifen kaltaisiin virtuaalimaailmoihin.
Luentotallennusjärjestelmän mahdollisuudet Itä-Suomen yliopistossa
Joensuun ja Kuopion yliopistot ovat yhdistyneet Itä-Suomen yliopistoksi. Samalla sen yksiköt, kuten koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, joutuvat toimimaan maantieteellisesti laajalla alueella. Itä-Suomen yliopiston opetukseen haetaan synergiaetuja ja tavoitettavuutta verkkoteknologioita hyödyntäen.
Verkkovideoratkaisut mahdollistavat luentojen ja tilaisuuksien laadukkaan ja varmatoimisen välittämisen kohderyhmille kuten perus- ja jatko-opiskelijoille, yrityskumppaneille tai perus- ja täydennyskoulutuksen opiskelijoille maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Se luo myös pedagogista demokratiaa kampusten kesken sekä tukee ekologisuutta ja kestävää kehitystä. Opettajat voivat opettaa paikallisesti, mutta opetusta voidaan silti toteuttaa globaalisti.
Echo360
Vuonna 2008 SKK kartoitti kaupallisesti saatavilla olevat verkkovideoratkaisut. Laajentuvassa toimintakentässä on tärkeää luoda toimiva yhteistyöverkosto toteuttamaan yhä monipuolistuvia verkkovideototeutuksia. Toimittajia kartoitettiin Suomesta ja kansainvälisiltä markkinoilta. Tutkittavana oli sekä avoimen lähdekoodin ratkaisuja että kaupallisia rautapohjaisia tallennusjärjestelmiä.
Selvityksen tuloksena pilotoitavaksi valittiin Echo360-järjestelmä, joka on monipuolinen ja helposti automatisoitava tallennusjärjestelmä. Flash{}muotoisena tallenteet ovat katsottavissa millä tahansa tietokoneella. Opetuksen voi ladata kuunneltavaksi myös mp3-soittimella.
Echo360 integroituu erinomaisesti Tilavirta-teknologioilla toteutettuihin tilaratkaisuihin. Tiloista voidaan opettaa reaaliaikaisesti useisiin eri kanaviin kuten ACP-verkkokokoukseen tai Second Life -virtuaalimaailmaan. Samalla tallennukset voidaan automatisoida siten, että liikeohjautuvilta kameroilta tuleva kuva- ja äänisignaali liitetään tietokoneella tai älytaululla esitettävään materiaaliin.
Olemme saaneet erinomaisia kokemuksia Echo360-järjestelmän käytöstä luento- ja seminaaritilaisuuksien tallentamisessa. Oppiminen eri maailmoissa -seminaarin tallenteisiin voi tutustua osoitteessa http://toisessamaailmassa.fi/
Tekninen toteutus
Teknisesti Echo360 -järjestelmä on toteutettu sulaututetulla palvelimella, joka tallentaa laitteelle kytketyt video, audio ja VGA signaalit. Palvelimen tallennus voidaan automatisoida kalenterinäkymän avulla ajastettuna tai ad hoc -tallennuksena suoraan talleninta ohjaten. Savonlinnan kampuksen tilassa A118 myös kuvaamisen automatisointia tutkitaan liittämällä kameran ptz -ohjaukseen älykäs kuvantunnistusjärjestelmä, joka ohjaa kameran suuntausta luennoitsijan liikkeen mukaan.
Valmiit tallenteet siirretään käsiteltäväksi mediapalvelimelle, jotka voivat jakaa koodauskuormaa useiden palvelimien kesken. Samasta tallenteesta voidaan tehdä useita eri käyttötarkoituksia ja päätelaitteita ja yhteystyyppejä varten erilaisia tallenteita. Tallenteet nettipäätteeseen voidaan välittää, katselu edellyttää selaimen ja flash -laajennuksen asennettuna tietokoneeseen. mp3 -tallenteita voidaan kuunnella sille tarkoitetuilla päätelaitteilla ja tallenteita voi myös siirtää yleisimpiin oppimisympäristöihin.
Tandberg videoneuvottelujärjestelmä ja tallennuspalvelin luentotallentimena
Itä-Suomen yliopiston oppimiskeskus on toteuttanut luentotallennusjärjestelmän Tandberg -järjestelmällä. Kaiken kaikkiaan laitteita on kolmella eri kampuksella noin 60 kappaletta. Ne on pääosin asennettu käytettäväksi luentosaleihin kiinteinä asennuksina. Itä-Suomen yliopisto ottaa käyttöön hd-tasoisen TANDBERG-tallennuspalvelimen, jonka avulla voidaan tallentaa esimerkiksi luentoja, opetustilanteita ja väitöstilaisuuksia.
Lue lisää...
Luentotallennusten pilotointia Savonlinnan kampuksella
01.09.2010
Savonlinnan kampuksella järjestettiin lukukaudella 2009 – 2010 Studia Generalia -luentosarja, joka tallennettiin ja jaettiin suurelle yleisölle niiden luennoitsijoiden osalta, joita tätä varten saatiin esityslupa.
Luentosarja tallennettiin Savonlinnan kampuksen seminaarisalissa A118, jota on eri varusteluhankkeissa varustettu luentotallennuksia silmällä pitäen. Tilassa on mahdollista tallentaa ääni korkeatasoisesti saliäänijärjestelmän kautta. Tilassa on hyvälaatuinen automaattisesti ohjautuva videokamera, joka on toteutettu Rock2000 -ohjainjärjestelmällä. Tilaisuuden varsinainen tallennus tapahtuu Echo 360 -järjestelmällä, joka tallentaa kuvan ja äänen lisäksi myös esiintyjien luentokalvot samaan näkymään. Näin tilaisuudesta saadaan visuaalisesti näyttävä ja teknispedagogisesti toimiva luentotallenne.
Esimerkkitallennuksia
Matti Uusitupa, Tulevaisuuden yliopisto ajassa
Anna-Liisa Kosonen, Kasvispainotteinen ruokavalio ja terveyden edistäminen
Tutustu